Hur mår du: Puhu terveydestäsi ruotsiksi

Kun muutat Ruotsiin tai matkustat sinne, keskusteluja omasta voinnista tulee eteen lähes päivittäin. Kysyipä työkaveri aamusi sujumisesta tai asioitpa apteekissa lääkkeen perässä, ruotsiksi pärjäämisen kannalta on välttämätöntä osata kuvailla omaa oloa.

Terveydestä puhuminen on ruotsiksi yllättävän suoraviivaista, kunhan opettelet kaksi keskeistä verbiä: må (voida) ja ha (olla jollakulla, omistaa). Katsotaanpa, miten niitä käytetään luontevasti ilman yleisimpiä sudenkuoppia.

Miten kertoa voinnistaan: Må vastaan Känna sig

Monissa kielissä samalla sanalla voidaan ilmaista sekä vointia että hetkellistä tunnetta. Ruotsissa eri tyyppisiin tuntemuksiin käytetään eri verbejä.

Kun puhut yleisestä terveydentilastasi ja voinnistasi, oikea verbi on må (voida):

Hur mår du? – Mitä kuuluu? / Miten voit?
Jag mår bra. – Voin hyvin.
Jag mår toppen! – Voin loistavasti!
Jag mår dåligt. – Voin huonosti.

Varo kuitenkin erästä tunnettua sudenkuoppaa: dåligt vastaan illa. Jos sanot Jag mår dåligt (voin huonosti), sinun ymmärretään olevan kipeä, apea tai yleisesti huonovointinen. Mutta jos sanot Jag mår illa (minua oksettaa), se tarkoittaa, että vatsaasi vääntää ja saatat oksentaa. Jos sekoitat nämä kaksi, joku saattaa ojentaa sinulle ämpärin, vaikka halusit vain särkylääkkeen!

Jos haluat kuvailla tiettyä hetkellistä aistimusta tai tunnetta, käytä refleksiivirakennetta känna sig (tuntea itsensä joksikin):

Jag känner mig trött. – Tunnen itseni väsyneeksi.
Känner du dig pigg? – Tunnetko olosi virkeäksi?
Hon känner sig stressad. – Hän tuntee olonsa stressaantuneeksi.

Näppärä muistisääntö: käytä verbiä må, kun kyse on yleisestä fyysisestä voinnistasi, ja rakennetta känna sig yhdessä adjektiivin kanssa, kun kuvailet olotilaasi juuri sillä hetkellä.

Miten kuvailla kipua: "Ha ont i" -rakenteen taika

Entä jos johonkin oikeasti sattuu? Suomeksi sanomme usein "päätäni särkee" tai "minulla on vatsa kipeä".

Ruotsissa tavallisin ja luontevin kaava on ha ont i (olla kipua jossakin) yhdistettynä kehonosaan määräisessä muodossa (päätteellä -en tai -et):

Jag har ont i huvudet. – Minulla on pää kipeä. / Päätäni särkee. (Sananmukaisesti: "Minulla on kipua päässä.")
Han har ont i magen. – Hänellä on vatsa kipeä.
Har du ont i halsen? – Onko kurkkusi kipeä?
Jag har ont i ryggen. – Selkäni on kipeä.

Hyvin yleinen virhe on sanoa mitt huvud gör ont tai jag har ont i huvud. Ruotsalaiset eivät juuri koskaan käytä omistuspronominia (min, mitt) omista kehonosistaan tässä yhteydessä. Ilmauksen "minun pääni" sijaan sanotaan yksinkertaisesti huvudet (pää määräisessä muodossa).

Voit käyttää myös ruotsinkielisiä yhdyssanoja tietyistä vaivoista, kuten huvudvärk (päänsärky) tai magont (vatsakipu). Jos haluat oppia lisää siitä, miten ruotsissa muodostetaan tällaisia näppäriä kuvailevia sanoja, tutustu oppaaseemme ruotsin yhdyssanoista.

Yleiset sairaudet ja kipeänä oleminen

Syksyn saapuessa ja säiden viilentyessä keskustelut flunssasta ja vilustumisesta yleistyvät. Tässä ovat hyödyllisimmät ilmaukset sairastamiseen:

Jag är förkyld. – Olen vilustunut.
Jag har feber. – Minulla on kuumetta.
Hon hostar mycket. – Hän yskii paljon.
Jag stannar hemma idag. – Jään tänään kotiin. (Voit lukea lisää kotiin liittyvistä ilmauksista artikkelistamme sanoista hem ja hemma).

Kun joku kertoo olevansa sairas, on yksi fraasi, joka sinun täytyy osata: Krya på dig! (Parane pian!). Tulet kuulemaan sen työpaikoilla, viesteissä ja kaupoissa aina, kun joku on kipeänä.

Hyödyllistä terveyssanastoa

Swedish	Finnish	Esimerkki
Hur mår du?	Miten voit? / Miltä sinusta tuntuu?	Hej, hur mår du idag? (Hei, miten voit tänään?)
Jag mår bra	Voin hyvin	Tack, jag mår bra! (Kiitos, voin hyvin!)
Jag mår illa	Voin pahoin	Jag mår lite illa. (Voin vähän pahoin.)
ha ont i...	olla kipua jossakin / johonkin sattuu	Jag har ont i foten. (Jalkaani sattuu.)
förkyld	vilustunut	Jag är väldigt förkyld. (Olen tosi vilustunut.)
feber	kuume	Har barnet feber? (Onko lapsella kuumetta?)
en vårdcentral	terveyskeskus	Jag måste gå till vårdcentralen. (Minun täytyy mennä terveyskeskukseen.)
ett apotek	apteekki	Var ligger närmaste apotek? (Missä on lähin apteekki?)
Krya på dig!	Parane pian!	Krya på dig så ses vi nästa vecka! (Parane pian, nähdään ensi viikolla!)

Terveydenhoitokulttuuri Ruotsissa käytännössä

Ruotsissa kysymys Hur mår du? (Miten voit?) otetaan yleensä kirjaimellisemmin kuin monissa muissa maissa. Vaikka nopea Hej! tai Läget? toimii rentona tervehdyksenä, silmiin katsominen ja kysymyksen Hur mår du? esittäminen viestii, että välität oikeasti vastauksesta. Älä siis ylläty, jos ruotsalainen ystävä tai kollega pysähtyy ja vastaa rehellisesti: Jag är lite trött idag (Olen tänään vähän väsynyt).

Jos sairastut Ruotsissa, järjestelmä rohkaisee vahvasti jäämään kotiin lepäämään sen sijaan, että sinnittelisit töissä sairaana. Vanhemmilla on erityinen oikeus jäädä kotiin sairaan lapsen kanssa ja saada samalla valtion tukea — tämä pidetty ruotsalainen kulttuuri-ilmiö tunnetaan nimellä vabba (sairaan lapsen hoitaminen kotona, lyhenne ilmauksesta vård av barn).

Ja jos tarvitset kiireetöntä lääketieteellistä neuvontaa, ruotsalaiset soittavat numeroon 1177, joka on ympäri vuorokauden palveleva kansallinen terveysneuvontapuhelin, tai käyvät omassa terveyskeskuksessaan (vårdcentral).

Nopea harjoitus

Testaa uusia taitojasi näillä kolmella nopealla harjoituksella.

Miten sanot ruotsiksi, että kurkkusi on kipeä, käyttäen sanaa ont?
Valitse oikea sana: "Jag åt för mycket godis, så jag mår ______ (dåligt / illa)."
Mikä on tavallinen ruotsinkielinen ilmaus toivottaa "Parane pian!"?

Vastaukset:

Jag har ont i halsen. (Muista määräinen muoto: halsen, ei pelkkä hals!)
illa (Jos vatsaan koskee liiallisesta syömisestä ja on huono olo, kyseessä on pahoinvointi: mår illa).
Krya på dig!

Harjoittele tätä Kielon avulla

Voit harjoitella oireista kertomista, lääkäriajan varaamista tai vain kuulumisten kysymistä ystäviltä Kielon interaktiivisissa keskusteluissa. Lisää nämä terveyssanat päivittäiseen kertaussuunnitelmaasi, jotta voit vastata itsevarmasti, kun joku seuraavan kerran kysyy: Hur mår du idag?